Kuten monet kauas historiaan ulottuvat tarinat matkan varrella hieman muuttuvat, on tässäkin kertomuksessa ehkä hieman tulkinnanvaraa.
Kauan sitten, itseasiassa siitä alkaa olla melko tarkalleen 7150 vuotta, asteli eräs Kasso niminen mies Vetelin maaperälle. Hän oli väsynyt kuljettuaan pitkän matkan ja meren pauhu särki edelleen korvia.
Aikansa ison kiven juurella levättyään ja tuumattuaan päätti hän alkaa tekemään luolamaista kotikoloaan. Olihan tämä varsin viljavaa jokiseutua. Mikäpä täällä olisi lekotellessa.
Vuodet vierivät omalla painollaan. Välillä oli ankaria talvia ja Kasso tunsi itsensä yksinäiseksi. Niimpä eräänä aamuna herätessään hän päätti lähteä vähän pidemmälle metsästysretkelle. Katsomaan jos samalla löytäisi merkkejä muista.
No eipä löytänyt. Ja niin kului taas useampi ankara talvi varpaita sulatellessa ja maakuopan täytti yksinäisen Kasson lauluääni.
Kevään tullessa onni kuitenkin kääntyi. Hän saapui ison kiven viereen voikukanjuuria keräämästä kun huomasi maassa möykyn. Se piti kummaa helisevää ääntä. Liekö joku petoeläin sen siihen pudottanut, ken tietää. Varoen Kasso lähestyi ja istahti möykyn viereen. No mutta sehän näytti olevan jonkinsortin poikanen. Keltainen nokka ja jalassaan siniset saappaat.
Vaikka se olikin vasta poikanen Kasso ajatteli että osaisi pitää siitä kyllä huolta ja varmasti sen emokin pian jostain ilmestyy. Sitten hän saisi kauan kaipaamaansa juttuseuraa.
Meni taas talvi ja toinenkin. Kasso ei tiettävästi koskaan löytänyt poikasen emoa. Tämä kuulemani tarina ei siis kerro mistä tuo omituinen möykky maahan ilmestyi.
No nykyäänhän se on jo ihan aikuisen ikäinen ja osaa puhua seitsemää kieltä. Sen ääni heläjää kauniisti kun se pääsee oikein vauhtiin.
Niin ja sen nimeksi tuli Isse.
Kun meri vihdoin rauhoittui ja vetäytyi kauemmaksi alkoi maakuopan ohi kulkea enemmänkin väkeä. Keksittiin tehdä puusta tuli ja mökki ja pidettiin eläimistä huolta.
Nykyään sillä paikalla on ihan vireä kylä. Ne laulaa ja soittaa toisilleen ihan huvin vuoksi ei vain pelkkää yksinäisyyttään.
Tosi kauan on siis jo kulunut siitä kun tämä tapahtui. Mutta sanoppa vaan kyläläisille että Kasson Isse. Kyllä ne sen vielä muistaa.
Isse hahmo juhlistaa 7150 vuotta täyttävää Veteliä. Hahmon taustalla on kunnan vaakuna missä kuvattuna seitsemänkielinen kantele.
Isse-hahmon piirtänyt Pilvi Kivijärvi.
Tarinan satuili Susanna Hotakainen
Kuvan aiheena Juuret Vetelissä
Kuvan aiheena Isse urheilee
Kuvan aiheena Isse muuttaa Veteliin
