Käytä vettä viisaasti
Olemme koostaneet tälle sivulle hyödyllisiä ohjeita, joiden avulla säästät vettä, rahaa ja yhteistä ympäristöämme. Löydät täältä tekniikkaan, laitteisiin ja taloudelliseen vedestä nauttimiseen liittyviä vinkkejä.
Nippelitietoa
- tiesitkö, että jokaista suomalaista kohden muodostuu 1 kuutio pohjavettä
- suomalainen kuluttaa noin 120-150 litraa vettä päivässä
- vuotava vesihana voi tiputtaa vuoden aikana 30 000 litraa eli uima-altaallisen vettä
Veden lämmittäminen maksaa
Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, joten käytä sitä säästäväisesti. Noin viidennes asuntojen tarvitsemasta energiasta kuluu veden lämmittämiseen.
Suihku kuluttaa vettä vähemmän kuin kylpyamme. Suihkussa vettä kuluu noin 10 – 20 litraa minuutissa. Kylpyammeeseen mahtuu noin 150 litraa vettä, jonka lisäksi vettä kuluu kylvyn jälkeen suihkussa huuhtelemiseen ja kylpyammeen pesuun. Kylvyt kannattaakin säästää valikoituihin hemmotteluhetkiin.
Yksiotehanat, joissa on samaan hanaan yhdistetty kuumavesihana ja kylmävesihana, säästävät vettä. Ne säätävät veden haluttuun lämpötilaan erillisiä kuuma- ja kylmävesihanoja nopeammin.
Täydet koneelliset tiskiä tai pyykkiä kuluttavat vähemmän vettä kuin käsipyykki ja –tiski. Varsinkin, jos käsin pestäessä huuhdellaan astiat tai pyykit juoksevalla vedellä.
Veden kovuuden vaikutus kodinkoneissa
Pehmeästäkin vedestä saostuu hieman kalkkia pitkään keitettäessä. Tässä ohjeita kodinkoneiden hoitoon.
Astianpesukoneet
Yleensä pehmennyssuolaa ei normaalisti tarvitse käyttää. Noudata kuitenkin laitevalmistajan ohjeita. Jos koneeseen kertyy kalkkia, pese ohjelma läpi ilman astioita käyttäen pesuaineen tilalla sitruunahappoa (saa apteekista).
Pyykinpesukoneet
Ota huomioon veden kovuus annostellessasi pyykinpesuaineita. Katso ohjeet pesuainepaketin kyljestä. Myös pyykinpesukoneen voi välillä pestä tyhjänä 90 asteessa ja laittaa pesuainelokeroon 5 ruokalusikallista sitruunahappoa.
Kahvin- ja vedenkeitin
Käsittele kahvin- ja vedenkeitin ajoittain keittämällä talousetikka- (annostus ¼ talousetikkaa ja ¾ vettä) tai sitruunahappoliuosta (noin ruokalusikallinen litraan vettä) laitteen läpi, jonka jälkeen keitä 2 – 3 kertaa vettä ennen kuin otat laitteen uudelleen käyttöön.
Kaikki jäte ei kuulu viemäriin
Viemäriin saa laittaa wc-paperin lisäksi se mikä on ensin syöty ja juotu sekä tavalliset pesuvedet. Viemäriin sopimattomat jätteet tai nesteet aiheuttavat ongelmia kiinteistön omissa viemäreissä, yleisessä viemäriverkostossa, pumppaamoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Pahimmillaan jätteet tukkivat putkia aiheuttaen jopa viemäritulvia, häiriöitä pumppaamoiden toiminnoissa, vaaratilanteita kunnossapitäjille ja puhdistustulosta heikentäviä käyttöhäiriöitä puhdistamoilla. Käytä siis viemäriä oikein.
Jokainen meistä voi toimia ympäristön parhaaksi huolehtimalla siitä, että eri jätteet joutuvat niille tarkoitettuun paikkaan. Kiinteät jätteet voivat kotona ja työpaikalla jättää niille tarkoitettuihin keräilyastioihin. Ongelmajätteet toimitetaan Ekoroskin vastaanottopisteisiin.
Seuraavat listat kertovat mitä viemäriin ei saa päätyä. Kiitos, kun tutustut näihin ohjeisiin ja autat meitä toimivan viemäriverkoston ylläpidossa.
Viemäriin eivät kuulu
- Vanupuikot
- Tulitikut ja tupakantumpit
- Vaipat, terveyssiteet ja tamponit
- Kondomit
- Käsipyyhepaperit
- Sukkahousut ja muut tekstiilit
- Kahvinporot ja paistinrasvat
- Kiinteät ruuantähteet, keitot ja puurot
- Pakkaukset ja paperihylsyt
Vaaralliset ongelmajätteet eivät kuulu viemäriin
- Bensiini ja tärpätti
- Muut liuottimet sekä palo- ja räjähdysvaaralliset aineet
- Maalit
- Happamat tai emäksiset vedet
- Torjunta-aineet
- Raskasmetallipitoiset vedet
- Myrkyllisiä kaasuja muodostavat aineet
- Myrkylliset nesteet
- Lääkkeet
