Veteli − Luonnollisesti

Veteli on vireä keskipohjalainen kunta, joka houkuttelee niin asumaan kuin viettämään aikaa matkailun lomassa. Veteli tekee vaikutuksen etenkin rikkaalla historiallaan ja kuvankauniilla luonnollaan. Kunnan halki virtaa jylhien koskien kirvoittama Perhonjoki. Sijaintinsa puolesta helposti saavutettava Veteli sijoittuu valtatie 13:sta varrelle vain n.50km päähän Kokkolasta. Vetelin yhtenäisestä keskustasta löytyvät monipuoliset liikuntapalvelut lyhyen matkan päässä toisistaan. Ulkoilua ja retkeilyä harrastaville Veteli tarjoaa miellyttäviä elämyksiä kirjavan luonnonympäristönsä ansiosta.

Veteli on lumonnut jo vuosisatoja

Vetelin Hautakedolta 1946 paljastunut merkittävä kivikautinen löytö osoittaa alueella olleen asutusta jo n. 7000 vuotta sitten. Veteli on oletettavasti sijainnut aikoinaan meren rannalla. Kuntaan tuli ensimmäisellä vuosituhannella asukkaita eri puolilta ympäristöä. 1200- ja 1300-luvuilla saapuivat ruotsalaiset, ja suunnilleen samoihin aikoihin lisäksi kainulaiset sekä ihmisiä muualta Pohjanmaalta. 1500-luvulla oli viimein savolaisten vuoro. Hautakedolla, kauniin Perhonjoen varrella sijaitsee myös Ylivetelin kappalaisen Anders Wilhelm Ingmanin 1800-luvulla kuluttama maapenkki; ns. ”Ingmanin sohva”, jossa istuen arvostettu professori mm. käänsi Raamatun tekstejä tulevaa suomennosta varten. Ingmanin työpaikka, Vetelin uusklassismia edustava tyylikäs puukirkko, on seisonut samalla paikalla vuodesta 1839.

Vetelin vaakuna

Vaakuna on saanut aiheensa kunnassa asuneesta kansanmuusikko Kreeta Haapasalosta. Vaakunaan on kuvattu hänen kanteleensa.

Vaakunan on vanhan vaakunan pohjalta suunnitellut Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin käyttöön 21. huhtikuuta 1952. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä sininen paalu, jossa seitsenkielinen kultakantele; kielet punaiset”.

Nykyisin Vetelin kunnalla on markkinoinnissa käytössä Veteli logo, jonka yhteydessä voidaan käyttää sloganeita. Lisäksi  käytetään Isse hahmoa, jonka on suunnitellut Pilvi Kivijärvi.